Kategoriat
Katto Vihreä Teko

Onko teillä hetki aikaa puhua katoista? Part 2 – Viherkatto

Mikä oikeastaan on viherkatto? Se on katto, jossa vedeneristyksen päälle on asennettu kasvualusta ja kasvillisuutta. Viherkattoja on hyvin erilaisia, kuten esimerkiksi maksaruohokattoja, niitty/ketokatto, heinäkatto ja kattopuutarha luokiteltuna kasvillisuuden perusteella. Rakenteen puolesta ne jaotellaan ekstensiivisiin ja intensiivisen viherkattoihin. Näistä löytyy netistä melkoisesti tietoa, ja kannattaa hieman miettiä mitä haluaa. Kuitenkin kerron hieman yleisimmästä vaihtoehdosta ja sitten meidän omasta ratkaisustamme.

Mutta sitä ennen muutama sana viherkaton eri kerroksista ja toteutustavoista. En lähde kuvaamaan käännettyjä kattoja, vaikka käännetyt katot ovat suhteellisen suosittuja viherkattojen alusrakenteina. Keskityn siis vain normaaleihin kattoihin. On katon kantava rakenne sitten puuta, peltiä tai betonia, niin rakenne vaatii aina vesieristeen. Vaihtoehtoisia vesieristeitä on muutamia; kumibitumikermit, pvc-katteet tai jopa ruiskutettavat vedeneristeet. Oleellisinta on, että katemateriaali pitää vettä, saumat kestävät juurien kuormitukset ja kate kestää viherkaton bakteerit ja kasvuston.

1 krs viherkatto vesieristettynä


Vesikatteen päälle yleensä asennetaan paksu suojakerros tai laakerikerros joka voi toimia myös juurisuojana. Se kuitenkin sallii veden kulkeutumisen rakenteessa. Sen päälle asennetaan vedenpidätyskerros, tai salaojakerros. Periaatteessa kerros on kuin ”patolevy” jonka kuppeihin varastoitu vettä. Tämän kerroksen päällä on suodatinkangas. Suodatinkankaan tehtävänä on pitää kasvualusta katolla ja estää sen kulkeutuminen veden mukana sadevesiviemäreihin.

Suodatinkangas asennettuna vedenpidätyskerroksen päälle.

Suodatinkankaan päälle asennetaan sitten jo kasvualusta, johon istutetaan kasvit.

Katon reunoille laitetaan someroa, joka rajaa kasvualustan

Yleisin viherkatto on varmasti ekstensiivinen maksaruohokatto. Siinä yleisesti kasvualusta on noin 50-80 mm ja se asennetaan normaalisti esikasvatettuna mattona. Ajatukseltaan hieman kuin siirtonurmi. Yleensä näissä on muutamia eri maksaruoholajeja, jotta saadaan hieman enemmän vaihtelua kasveihin. Maksaruoho voidaan myös istuttaa kylvämällä maksaruohosilppua kasvualustaan. Maksaruoholajikkeet yleensä valitaan kestämään hyvin kuivia ja kuumia kausia. Painoa ekstensiivisellä katolla on 50 – 100 kg, joten se soveltuu yleensä ainoana vaihtoehtona kevytrakenteisiin kattoihin.

Me selvittelimme viherkattoja jo pari vuotta sitten ennen, kuin edes tiesimme saavamme tonttia messuilta. Tapasimme Jouko Hannosen Puutarhapalvelu Hannonen Oy:stä. Hän on saanut mm. vuoden viherrakentaja – palkinnon, ja toteuttanut useita haastavia viherkattoprojekteja. Keskustelimme pitkään viherkatoista ja niiden toiminnasta erään talon kattoterassilla Espoossa.

Niitty/ketokatto Espoossa jonka toteutti Puutarhapalvelu Hannonen Oy

Hyvin nopeasti unohdimme maksaruohokatot, ja päätimme lähteä raskaamman intensiivisen niitty/ketokaton suuntaan. Ihastuimme kattoon jossa oli maksaruohoja, yrttejä, heiniä, perennoja yms. Kasvuston monimuotoisuus teki katosta hyvin eläväisen ja näyttävän. Katolla kukkii keväästä lähes lumen tuloon asti, joten odotamme innolla sitä, miltä katto tulee näyttämään eri vuoden aikoina. Kasvualusta katoilla,on 150 – 200 mm, ja koska kasvusto on monimuotoista, niin kasvit on istutettu pottikasveina.

Pottikasvit ennen istutusta olohuoneessa.

Viherkatoista on jonkin verran ennakkoluuloja, ja viherkattojen etuja ei yleisesti tunneta. Yritän tässä tehdä hieman listausta viherkattojen hyödyistä ja haitoista. Meidän kannaltamme hyödyt kuitenkin ylittävät selvästi haitat.

Viherkaton haitat

  • Kallis hinta
  • Vaatii todennäköisesti vahvemmat kantavat rakenteet
  • Vaatii hieman hoitoa
  • Mahdollisten vesivuotojen etsitä ja paikkaus todella työlästä ja kallista

Viherkattojen hyödyt

  • Hulevesien viivyttäminen
  • Ilmaäänen eristäminen
  • Vesikatteen suojaaminen ja eliniän pidentäminen
  • Pieni lisälämmöneristys
  • Kesällä kosteuden haihtuminen viilentää kattorakennetta ja vähentää jäähdytyksen tarvetta
  • Aurinkokennot pysyvät viileinä rakenteen haihduttaessa vettä
  • Kasvusto toimii hiilinieluna
  • Asumisviihtyvyys paranee luonnon ollessa lähellä
  • Pölyttäjät viihtyvät viherkatolla

Meidän talo on osittain kaksikerroksinen ja toisen kerroksen ikkunoista ja terassilta näkyy suoraan ensimmäisen kerroksen katoille. Siksi halusimme ehdottomasti niihin viherkatot, jotta näkymä ikkunoista olisi jotain muuta kuin tylsä perinteinen katto.

Kategoriat
Katto Runko Vihreä Teko

Onko teillä hetki aikaa puhua … katosta? Part 1 kattorakenteet

Paljon on tapahtunut siitä, kun viimeksi kirjoittelimme tänne ja meillä on jo katto pään päällä. Sen suhteen meillä on varmasti erilainen ratkaisu kuin vähintään 99% omakotitalorakentajista, joten voisi siitä kertoa tarkemmin. Koska olen itse urakoitsija rakennusalan huipulta, eli katoilta, niin halusimme tehdä katon hieman normaalista poiketen.

Kantavat rakenteet: Yläpohjan kantavana rakenteena on ontelolaatta. Etuna sillä on, että rakenteella saadaan pitkiä avoimia tiloja toteutettua ilman kantavia seiniä tai muita turhia pilareita. Meillä yläkerta onkin hyvin avointa tilaa. Miinuksena tietenkin on betonin hankala työstettävyys. Kuitenkin massiivinen laatta varaa niin lämpöä kuin viileää, tasaten lämpötilaeroja kuten muukin betonirakenne talossa. Myös ilmaäänen eristävyys on aivan omaa luokkaansa. No onneksi emme asu lentomelualueella, joten tuolla tuskin ok kovinkaan suurta merkitystä.

Ontelolaatta

Onteloiden päälle asennettiin bitumipohjainen alumiinilaminaattihöyrynsulku. Alumiinilaminaatti varmistaa lämpösäteilyn heijastumiseen takaisin ylöspäin, sekä todella tiiviin höyrynsulkukerroksen. Bitumipohja taas varmistaa, että höyrynsulku antaa hieman anteeksi asennusaikaisia rasituksia, sekä tarttuu primeroituun betoniin todella kovin kiinni. Saumat ovat myös todella tiiviit.

Alkorplus höyrynsulku asennettuna ontelolaattojen päälle

Lämmöneristeinä käytimme Parocin lamellivillaa. Valitsimme normaalia kovemman rasitusluokan eristeet koska alemman katon päälle rakennetaan viherkatto. ROL 50 375 mm lamellivilla + Rob 80 gt 30 mm pintavilla tekivät katoista todella jämäkän, ja oikeastaan unohti kävelevänsä villan päällä. Kivivilla on paloturvallinen, homehtumaton ja hyvin tuulettuva materiaali. Nämä ovat erityisen tärkeitä ominaisuuksia, koska haluamme talostamme terveellisen ja turvallisen asua vuosikymmeniksi. Katon keskimääräinen eristepaksuus eristemateraaleista tehtyjen kaatojen kanssa on noin 470 mm. Joka vastaa U-arvoa 0,07 W/m2K. Tässä ei ole otettu huomioon pientä lisää, jonka viherkatto tuo tullessaan.

Viherkaton alla olevat kattoeristeet Parocin Kivivillaa

Yläkatolla kaadot on toteutettu rungossa, joten siellä kaatoja ei tarvinnut tehdä eristeillä. Sitä kompensoimaan lisäsimme pohjalle 50 mm ROS 50 50 mm eristelevyn. Yläkaton U-arvo jäi kuitenkin vain 0,08 W/m2K tasoon, joka sekin on hieman vaatimustasoa parempi.

Yläkaton rakennetta: kivivillaa 455 mm jonka päällä Alkorplan PVC kate.

Vedenpoisto katoillamme on sisäinen. Tai oikeastaan ulkoinen… No joka tapauksessa katsomme jatkuu seinien ulkopuolella n. 600 mm ja räystäät ovat ylösnostetut. Katto siis muodostaa ”altaan,” josta vesi johdetaan katon räystään ulkopuolelle. Vesi johdetaan kaatojen jiirejä käyttäen kasvoille, jotka vievät veden räystään läpi syöksyputkia pitkin sadevesikaivoille. Koska kaivot ja syöksyt ovat katon ulkopuolella, on syöksyihin asennettava saattolämmitykset, jotka pitävät syöksyt auki myös talvella.

Yläkatto jossa näkyy kaivot katon kulmissa

Vesikatteeksi yläkatolle valikoitui täysin valkoinen korkean heijastuskertoimen omaava Alkorplan PVC ”AlkorCool” kate. Sen SRI, eli solar reflectance index on uutena jopa 115 ja 3 vuoden päästä vielä 92. Mustalla bitumilla SRI on hyvin lähellä nollaa. Mitä tuo sitten tarkoittaa ja miksi? No kate heijastaa mahdollisimman tehokkaasti valoa ja lämpösäteilyä pois katosta. Tällöin rakenteet eivät kerää lämpöä, eikä sisätilat tarvitse niin paljon jäähdytystehoa. Lisäksi aurinkokennot toimivat parhaiten viileässä. Joidenkin tutkimusten peusteella arvioidaan kennoje hyötysuhteen paranevan yhden prosentin kahta astetta kohden. Lämpötilaeron ollessa 30 astetta, viileämpi kenno tuottaa noin 15 % enemmän sähköä kuin lämpimämpi kenno. Ero teoriassa pitäisi olla suuri, mutta game changer on vasta tulossa. Eli kaksipuoleiset kennot. Kaksipuoleiset kennot keräävät valoa kennon molemmilta puolilta. Valkoinen katto heijastaa huomattavasti enemmän valoa keinojen takapuolelle kuin musta katto. Siksi olemme todennäköisesti odottelemassa, että saisimme jostain kaksipuoleiset kennot katollemme. Tällä hetkellä aurinkokennot eivät ole prioriteettilistallamme ykkösenä, mutta vedimme kuitenkin kaapelit teknisestä tilasta räystäälle valmiiksi. Kuka tietää, vaikka meillä olisi messujen aikaan jo kennot katolla?

Yläkerrassa valkoinen AlkorCool kate ja viherkatoissa vaalean harmaa AlkorPlan L kate

Koska kattorakenteemme ei ole aivan tyypillinen omakotitaloissa, niin oman haasteensa tuo hormin läpiviennin toteuttaminen katon läpi. Katossamme on eristeenä siis Parocin Kivivillaa vaivaiset 455 mm. Arkkitehtonisesti olisimme halunneet jonkin peltihormin, jolloin hormi olisi ollut pieni ja sievä. No niiden osalta onkin ongelmana se, että niitä ei saa eristää noin paksulla eristeellä kuin meidän katossamme on. Puhallusvillakatoissa ongelmaa ei ole; potkitaan villaa pois hormin ympäriltä ja homma rokkaa. Meidän siis piti etsiä hormi, joka saadaan eristää koko kattoeristeen matkalta. Onneksi Linnatulen Kimmon kanssa kävimme asiaa läpi, ja löysimme hormin joka on mahdollista eristää jopa 600 mm matkalta.

Viherkaton kuumailmahitsausta

Varaston katoissa toisaalta palattiin hieman tutumpaan ja turvallisempaan ratkaisuun. Katto on loiva katto, jossa myös sisäinen vedenpoisto. Mutta kantavana rakenteena tässä on kertopuupalkit, joiden päälle asennettiin filmivaneri. Kertopuupalkkien väliin asennetaan kivivillat ja alle höyrynsulkumuovi. Suurinpiirtein perus tuulettuva kattorakenne. Vanerin päälle asennettiin suodatinkankaat ja Alkorplan PVC kate, joka on tarkoitettu viherkattona alusrakenteeksi. Viherkatoista kerrotaan sitten myöhemmin.