Kategoriat
Runko Suunnitelmat Toimittajat

Valintoja ja odottelua

Alku sujuikin mukavan ripeästi ja olimme vauhdissa, kunnes jämähdimme odottamaan sokkelielementtejä. Nyt täytyy myöntää, että blogiin kirjoittaminen jäi vähän taka-alalle, kun meillä molemmilla on ollut melkoisesti kiireitä. Kevään viimeisillä viikoilla tehdään koulussa arviointeja ja muutenkin koronakevät on ollut melkoinen rutistus. Toisaalta saamme olla onnellisia, että toistaiseksi olemme onnistuneet välttelemään kyseistä vitsausta. Tyytyväisiä saamme olla myös siihen, että meillä molemmilla työt ovat jatkuneet poikkeusoloista huolimatta.

Pohtiessani viime viikkoja, on kuitenkin paljon asioita mennyt eteenpäinkin, vaikka kaikki ei raksalla näy. En ihan ehtinyt näkemään anturavalua, mutta onneksi siinä kaikki oli sujunut hyvin. Nyt alkaa jo hyvin näkemään, miten talo tulee asettumaan tontille.

Viimeksi olin kirjoittanut betonielementtien valinnasta. Valitsimme betonipinnan ja päädyimme yksinkertaisen tyylikkääseen vähän tummennettuun betonipintaan. Kannatti tehdä keväinen retki Hankoon ja pohtia asiaa. Betonin pintaan saisi upeita kuvia/kuviointeja, mutta toistaiseksi hinta on vielä turhan kova ainakin meidän budjetillemme.

Raksa hiljeni muutamaksi viikoksi, joten keskityimme vähän suunnittelupuoleen. Tilasimme vähän 3D-kuvia Studio Heikuralta ja niitä olemme tässä taustalla työstäneet. On ihana nähdä talon ”heräävän eloon”, mutta nyt vasta ymmärtää, miten paljon olemme jo tehneet päätöksiä yhdessä arkkitehtimme ja muiden suunnittelijoiden kanssa. Kun yrittää kertoa kaikkia yksityiskohtia niin huomaa, että yksityiskohtia on paljon aina lattian materiaalista ikkunoihin, oviin ja karmeihin asti lisättynä oikeanlaisilla malleilla ja väreillä. Uskon, että yksityiskohtien määrä on melkoinen ja samalla tavalla ei ole aikaisemmin tullut kiinnitettyä huomiota kaikkiin yksityiskohtiin.

On helppoa ajatella, että kuka tahansa piirtäisi ja suunnittelisi talon, mutta talon suunnittelu vaatii myös paljon osaamista yksityiskohdissa. Usein on helppo kritisoida joitakin yksityiskohtia talossa, mutta nyt ymmärtää paremmin, että aina taloon ei pysty laittamaan kaikkea niin kuin oikeasti haluaisi. Suunnitelmiin vaikuttaa paljon sähkö-, lvi-, rakenne- ja elementtisuunitelmat ja samalla on otettava rakennusmääräykset, kaava ja rakennustapaohje huomioon. Nämä siis antavat suunnan unelmien talolle budjettia unohtamatta.

Sauna on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle eli olemme luottaneet pitkälti arkkitehdin näkemykseen. Nyt oli hetki aikaa keskittyä pohtimaan saunaa, kun raksalla ei tapahtunut mitään. Kävimme siis Vantaalla tutustumassa Sunsaunaan ja samalla Prosaunaan. Näistä toisessa saimme palvelua ja toisessa emme niinkään. Tälläkin kertaa oli hyvä, että menimme paikan päälle katsomaan, sillä saimme jälleen paljon pohdittavaa saunan suhteen. Uskon, että laudemateriaali vaihtui ja saimme hyvin tietoa, miten kiukaan teho pitää valita.

Yllätyksenä paikallinen sanomalehti Länsi-Uusimaa otti meihin yhteyttä ja halusi tehdä rakentamisprojektistamme jutun. Hetki piti asiaa miettiä, mutta vain pieni hetki. Meille sattui hyvä hetki tontilla, kun tapasimme toimittajan, sillä sää oli ollut vähän epävakainen. Huomasimme nopeasti, että meillähän on oikeasti paljon kerrottavaa rakennusprojektista, jota on jatkunut meidän näkökulmastamme melkoisen paljon pidempään kuin mitä tämä blogikaan on ollut pystyssä. Laura Roinisen juttu meistä oli 15.5. Länsi-Uusimaa lehdessä, jos jotakin kiinnostaa käydä lukemassa.

Kerroin tuossa aikaisemmin tilaamistamme 3D-kuvista. Niistä ymmärsin, että olin osannut melko hyvin visualisoida taloa ulkopuolelta, mutta en sisäpuolelta. Sisäpuolen luonnokset saivat meidät hyvin nopeasti pohtimaan laattavalintaamme. Tästä johtuen meidän oli laitettava pikimmiten viestiä arkkitehdillemme, joka hieman rauhoitteli meitä. No, me aloimme etsimään sopivaa laattaa itseksemme. Samalla aloitimme Instagramissa keskustelun Caislalaattojen kanssa. Päädyimme käymään ABL-laatoilla katsomassa arkkitehdin valitsemaa laattaa ja saimme onneksi mukaan mallilaatan. Tämän jälkeen suuntasimme Caislalaattojen showroomiin, jossa ihastuimme tilaan ja palveluun sekä tietenkin näytteillä oleviin laattoihin. Palasimme siis kotiin muutaman mallin kera.

Kotona aloitimme kyselykierroksen laatoista ensiksi lapsiltamme. Oli jännä huomata, että laatat näyttivät kotona ihan erilaisilta kuin kummassakaan paikassa. Suosittelen vahvasti, että pyytäkää aina malli mukaan ja katselkaa vaihtoehtoja kotona. Täytyy myöntää, että laatan valinta pelottaa. Me olemme monesti päätyneet tekemään kauppoja sellaisten myyjien kanssa, joilla on aikaa ja asiantuntemusta sekä kiinnostusta juuri meidän projektiamme kohtaan. Kerromme myöhemmin laattavalinnastamme.

Ensi viikolla taas tapahtuu raksallakin, kun sokkelielementtejä aletaan laittamaan paikoilleen. Parasta asuntomessuille rakentamisessa on oikeasti tämä yhteisöllisuus rakennuttajien kesken. Ihana on vaihtaa kuulumisia ja pohtia rakentamiseen liittyviä asioita. Ei tarvitse ainakaan pelätä, että tylsistyttää kaikki ystävät ja sukulaiset raksajutuilla. Saimme alueelle portin ja jätelavan. Nyt on helppo myös piipahtaa juttelemaan aluevalvojan kanssa toimistolle. Alue alkaa muotoutumaan, kun useammilla tonteilla on alkanut rakennustyöt. Vielä on kuitenkin näkynyt vieraita autoja kiertelemässä rakennustyömaalla ja ihmiset kaartavat kohteliaasti kauemmaksi, kun näkevätkin raksalla liikettä. Ensi viikolla taas näyttää erilaiselta.

Nyt vielä pohdituttaa sisustussuunnittelu ja talomme kalustaminen messuja varten. Jos sinulla on kokemusta tai kiinnostusta näistä niin, meihin saa ottaa yhteyttä. Nopeammin pääset seuraamaan raksamme tapahtumia seuraamalla Instagramissa talo_sensua. Kohta saamme julkaistua ensimmäisiä kuvia talon pohjasta…

Kategoriat
Suunnitelmat Tontti

Lisää suunnittelua, aikataulutusta ja hyviä uutisia

Pari viikkoa taas vierähtänyt melko sumussa rentouttavan loman jälkeen. Heti loman jälkeen otettiin hetken hengähdystauko, ja keskityttiin työasioihin, ja vähän jopa meidän telinevoikkarin seuran hommiin. Pitkän linjan seura-aktiivina on haikeaa, mutta käytännön olosuhteiden pakosta jättäydyttävä seuran johtokunnasta pois tämän kauden jälkeen. Niin kun kaikki tätä blogia lukeneet varmasti ovat rivien välistä osanneet lukea, että vapaa-aika on täysin tuntematon käsite. No eihän sitä kovin pitkään nytkään riittänyt, vaan aika nopeasti alettiin jälleen selvittelemään asioita. Ensin tiistaina palaveri ilma-vesilämpöpumpuista ja lattiaviilennyksestä. Aiemmin olimme selvitelleet, että lattiaviilennys on mahdollista myös VILP:in kanssa, mutta eihän se sitten niin yksinkertaista tietenkään voi olla. Pitkin hampain jouduin myöntämään, että menee liian hankalaksi. Käytännössä olisi pitänyt asentaa lattiaan sekä lämmitysputkisto, että viilennysputkisto, jos olisi halunnut laitostoimittajan ohjauksen toimivan. Toki itse puukottamalla erkkaa-purkkaa virityksillä tuon olisi saanut toimimaan, mutta ohjaus olisi sitten pitänyt rakentaa itse. Se ei houkuttanut sitten yhtään. Loppuviikolla oli sitten vuorossa lisää talotekniikkajuttuja. Tällä kertaa aurinkopaneeleita ja sähköasioita yleensä. Pidimme erään firmani yhteistyökumppanin kanssa pikaisen puhelinpalaverin, jossa yritimme hieman kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön myös oman messuprojektimme osalta. Meillä kun on hieman erilainen katto tulossa, kuin yhdessäkään omakotitalossa tähän mennessä Suomessa on, joten aurinkopaneelien osalta on harkittava tarkkaan kenen kanssa haluamme lähteä tekemään yhteistyötä. Katsotaan minkälaiseen ehdotukseen päätyvät. Itseäni kiinnostaa melkoisesti mitä saamme aikaan. Polkaisemme myös sähkösuunnittelun käyntiin ja saimmekin viikonloppuna jo jotain alustavaa ajatusta pistorasioiden paikoista ja ulkovalaistuksesta.

Olen melkoisen projektiorientoituneessa tilassa, joten viikonloput on ollut hankala pysytellä nahoissani. Olimme onneksi soittaneet Ravaan ja tiedustelleet hieman luvan tilannetta ja sitä milloin pääsisimme jo hommiin. Ilmeisesti meidän jatkuviin kysymyksiin oltiin jo niin kyllästyneitä, että meille kerrottiin, että puiden kaataminen voidaan aloittaa vaikka heti. No mehän tartuimme sitten tuumasta toimeen ja lauantai-aamuna Saaran vanhempien kanssa tontille puuhastelemaan vesurin, kirveen ja akkuketjusahan kanssa. Puita kaatui melko nopeasti, kunnes Makitan ketjusahan akut loppuivat. No ei hätiä mitkä. Saara hyppäsi autoon ja porhalsi hakemaan työkaveriltani moottorisahaa. Hetken päästä moottorisaha alkoi laulamaan ja homma jatkui… ja jatkui …. ja jatkui… Moottorisahan ketju oli niin kesäterässä, että ainoa vielä pystyssä ollut koivu taisi loppujen lopuksi sitten katketa kitkan polttamana ennemmin kuin sahattuna. Siinä vaiheessa sitten alkoikin motivaatio moottorisahan laulattamiseen loppua melko äkkiä, ja suuntasimme kohti kotia. Saara päätyi illalla työkavereidensa kanssa Hartwall areenalle Suomi-Love konserttiin, ja minä kaverini kanssa maistelemaan Skottiviskejä.

Sunnuntai-aamuna sitten pirteänä hyvin (vähän) nukutun yön jälkeen taas tontille jatkamaan hommia. Pätkittäin puita ja kuskattiin risuja tontin reunalle. Työtä helpotti huomattavasti se, että tontin korkeuserot ovat melkoiset johtuen puretusta pistoradasta, sekä se, että ilma oli lämmennyt reilusti edellisestä päivästä. Päivän jälkeen olimme aivan puhki, sekä yltä päältä aivan mutaiset. Onneksi anoppi ja appiukko ovat tämän viikon aikana pikkuhiljaa jatkaneet siitä mihin viikonloppuna jäimme. Suurkiitos heille!! Tällä viikolla maanantai-illalle sovittu palaveri peruuntui, joten kerrankin vapaailta! Whoah! Illassa
ehtii tekemään vaikka mitä! Siis vaikka koomata sohvalla koko illan katsoen netflixiä. Eihän me sellaista eihän? Tiistaina sitten tuli vähän aktivoiduttua ja ilta meni osittain sähköposteja kirjoitellessa ja vähän taas orientoituessa projektiin. Keskiviikkona olikin vuorossa asuntomessujen rakentajailta. Saimme jälleen hieman tietoa ajankohtaisista asioista. Myös Carunan porukka kävi esittelemässä meille sähköverkon rakennusaikataulua. Meille esitettiin Lohjan Kaupungin toimesta syksyllä aikataulu, jonka mukaan olisimme voineet aloittaa rakennustyöt joulukuussa. Voitte siis kuvitella kuinka hämmästyneitä olimme kuullessamme, että sähköverkon rakentaminen ei ole vielä läheskään valmis. Ja itse asiassa näyttää, että meidän perustusvalujen aikaan suurinpiirtein alueelle olisi mahdollisesti tulossa sähköt. Niinhän se on, että, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä tapauksessa oltiin tosiaan jääty siihen puoliksi tehty kohtaan ja Carunallekin tuli hämmästyksenä, että me olemme aloittamassa jo ennen kuin he ovat valmiita. Näin sitä saadaan tyytyväisiä asiakkaita. No toivomme, kuitenkin että saamme sähköt ajoissa, ettei tarvitse alkaa vuokraamaan agrikaattia. Muuten ilta oli mukava ja oli mahtavaa jutella taas toisten kohtalotovereiden kanssa heidän projektinsa etenemisestä.

Vaikka kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä, niin saattaa se silti joskus mennäkin. Tänään saimme tiedon, että olemme saaneet rakennusluvan projektillemme. Emme mitenkään voi uskoa, että meidän lupamme oli sitten kuitenkin kaikesta huolimatta ensimmäinen asuntomessujen rakennuslupa. Lähdimme syksyllä tilanteesta, jossa saimme tontin, mutta suunnittelemamme talo ei sopinut mitenkään meille myönnettylle tontille. Kyllä me otamme täyden kunnian, eikä arkkitehdillä ole mitään osaa eikä arpaa asiaan… 🙂 Ehkä suurin kunnia kuitenkin asiasta kuuluu Arkkitehdillemme Esmeraldalle, joka joululoman aikana ehti synnyttää toisen lapsensa, samalla vieden meidän projektia lupaprosessissa eteenpäin. Niin siis bäck to bisness. Lähdimme syksyllä nollasta liikkeelle ja saimme suunnitelmat kasaan pitäen tiukasti kiinni aikaisemmasta aloitusaikataulusta. Stressi on ollut välillä melkoinen, eikä se taida ihan vielä helpottaa. Vaikka menimme luvan saamisessa viime metreillä muiden ohi, taitaa monella olla suunnitelmat kuitenkin pidemmällä kuin meillä.

Kategoriat
Suunnitelmat Toimittajat

Hiihtoloma, shoppailuloma

Aloimme tyypilliseen tapaamme miettiä lomasuunnitelmia jo hyvissä ajoin joulun tienoilla. Kuten aina, Saaralla oli jo kamala matkakuume, ja minä en niin kamalan innostunut ollut koko ajatuksesta, tietäen että taloprojektin suhteen ehkä on jotain pientä puuhasteltavaa. Ehdottelinkin, että voin hyvin jäädä yksin kotiin hoitamaan asioita eteenpäin, jos vaikka Saara ja lapset haluavat lähteä jonnekin. Muut eivät halunneet sittenkään lähteä minnekään ilman minua, joten jäimme kaikki kotiin viettämään rentouttavaa lomaviikkoa.

Eihän me montaa laattaa tarvita?

No lomaa edeltävällä viikolla olimme saaneet maanantaille yhden palaverin sovittua yhden mahdollisen keittiötoimittajan kanssa. Jouduin maanantaiaamusta käymään yhdellä työmaalla asiakkaan kanssa, joten päädyimme keittiöstudioon vasta iltapäivästä. Olimme käyneet syyslomalla jo samaisessa paikassa tutustumassa heidän tarjontaansa. Pikaisella tutustumisella jäi keittiöstä hyvä fiilis. Siksi tässä pari viikkoa sitten kävin yksin juttelemassa tarkemmin omasta keittiössämme Saaran ollessa educa-messuilla. Kävimme melko tarkasti yhdessä Saaran kanssa keskustelemamme speksin muuten läpi, yhdellä pienellä muutoksella. Ajatuksissa oli tuoda puuta pehmentämään hieman kovaa sisustustamme. Puumateriaaliksi arkkitehti oli ajatellut pähkinää ja Saara taas enemmän ehkä tammea. Olimme pohtineet Dekton tasoja keittiöön, mutta muutamassa sekunnissa pääni käännettiin takaisin yhteen suurimpaan inhokkiini, ruostumattomaan teräkseen. Kuka olisi uskonut, että RST-taso voisi tulla meidän keittiöömme, mutta oikeasti nyt perinteinen RST-taso oli syntynyt uudestaan ja rakastuin suorastaan siihen. Taisipa keittiömyyjä mainita, että: ”Taitaa rouva katua että päästää miehen yksin keittiökauppaan.” Pienen säädön jälkeen sovimme, että Laura alkaa suunnittelemaan meille keittiötä. Saimmekin ennen lomaa kolmelta keittiötoimittajalta suunnitelman keittiöstä. Yksi oli selkeästi lähtenyt omille teilleen ja suunnitellut käytettävissä olevaan tilaan keittiön, joka oli hyvin paljon erilaisen keittiön kuin mitä olimme ajatelleet. Toiminnallisuus ja visuaalisuus eivät mielestämme toimineet, joten jätimme tämän ulos vaihtoehdoista. Toinen taas oli uskollisesti suunnitellut keittiön toiveidemme mukaisesti, ja suunnitelma oli hyvä. Olimme jo myytyjä, ja lähes päättäneet keittiötoimittajan. Kunnes saimme kolmannen vaihtoehdon nenämme eteen… Ilmeni hyvin selkeästi, että emme me oikeastaan tienneet mitä halusimme, ennen kuin Lauralla oli rohkeutta ja visiota tuoda meille eteen keittiö, jota emme olleet edes ajatelleet vaihtoehtona. Ja kyllä taso oli RST-taso. Toiminnallisuudessa oli vielä muutama puute, mutta maanantain palaverissa tuunattiin hieman toiminnallisuutta vielä toivomaamme suuntaan. Lisäksi jo kertaalleen hylkäämämme Gaggenau tuli uudestaan vaihtoehtoiseksi kodinkonetoimittajaksi. Ollaanko me menettämässä se ainoa asia joka ensimmäisestä suunnitelmasta jäi jäljelle, eli Festivon jääkaappi (anteeksi, kylmiö.) Mahdollisesti… Keittiöstudion jälkeen suuntasimme vielä ABL-laatoille hieman hakemaan inspiraatiota. Bit mistake! Huge! Valikoimassa oli 345 miljoonaa harmaata laattaa. Tähän kun lisätään muut värit, niin hyperventiloin jo ensimmäisen laattahuoneen jälkeen. Päädyimme pienen keskustelun jälkeen palata keskustelemaan Esmeraldan (arkkitehtimme) kanssa ennen kuin tohdimme astua jalallamme uudelleen paikkaan, jonka laattaesitekirjasto saa Aleksandrian kirjastonkin kalpenemaan rinnallaan.

Tiistai meni sitten appiukon synttäreitä viettäen päivällä, ja illalla suuntasimme palaveeraamaan ystävämme Sampan kanssa. Samppa on meidän projektimme vaikeasti selitettävissä oleva osa, jonka osuus on jotain joka saattaa olla vielä vaikeammin selitettävissä tai ehkä jopa mahdottomaa lähentelevä konsepti. Onko tarpeeksi epäselvää? Hyvä, sillä niin se on meillekin. No keskustelimme sisustuksesta ja valaistuksesta. Joo valaistuksesta… Itse olen harrastelijapuuhastelijastudiovalokuvaaja, joten innostuin hieman valaistuksesta ja keskustelimme Sampan kanssa melko kiihkeästi aiheesta. Noin tunnin keskusteltuamme tajusin yhtäkkiä, että vaikka puhuttiin teoriassa samaa kieltä ja käytimme samoja termejä niin jotain oli pahasti pielessä. Ilmeni että samat termit jotka kuvaavat valoja studiovalaisussa, eivät sitten olleet samoja valosuunnittelussa. Molemmat kuvittelivat ymmärtäneensä toisiaan, mutta no hell no. Onneksi ilman suurempia kolhuja kummankaan egoon päästiin pikkuhiljaa kartalle ja asiassa, josta emme siis ole täysin varmoja mikä se on, eteenpäin. Kello läheni taas jo kahdeksaa, joten oli aika suunnata kotiin jälkikasvun kanssa seurustelemaan.

Valo kun valo, kuha vaa on.

Keskiviikon aloitimme kevyesti käymällä Pankissa. Rakas vaimoni oli varma, että meillä menee pankissa pitkään, joten olimme sopineet palaverin Skaalan kanssa klo 13. Pessimisti ei pety, ja ryntäsimme pankin ovesta ulos jo puolen tunnin päästä hypätyn auton rattiin ajatellen ehtivämme uudestaan Lauraa tapaamaan keittiöstudioille. Esmeralda oli jo aamusta suunnannut ABL-laatoilta hakemaan näytelaattoja ja meidän piti tavata Keittiöstudioilla. Aikamme ihmettelimme sitten Gaggenaun jääkaappipakastinta joka oli esillä mallikeittiössä. Onhan sen materiaalit ja laatu vailla vertaa, mutta pakakastimen koko jäi kyllä melko pieneksi, ja vaatisi toisen pakastimen. Mietintämyssyyn jää vielä henkiseksi. Esmeraldan vihdoin päästyä laattanäytteiden kanssa perille, totesimme suunnitelman melkoisen buenoksi. Ollessamme valmiit, totesimme, että Skaala oli pakko jättää väliin ja siirryimme fiilistelemään hanoja ja suihkuja. Ihastelimme myös WC pönttöjä yms. Saimme tarjouspyynnön tehtyä aivan mielettömän upeista hanoista ja suihkuista koko taloon. Kun oltiin päästy vauhtiin, niin suuntasimme n. Klo 16 lounaan kautta jatkamaan palaveria arkkitehdin kanssa. Keskustelimme pitkään portaista, kaiteista, laatoista, julkkareista, kylpyhuoneesta, valoista, yms yms. Ja heti taas kahdeksan maissa suuntasimme hetkeksi tapaamaan jälkikasvuamme.

Torstaille olimme sopineet sitten kello 08:00 palaverin päänäytteilleasettajan kanssa. Kävimme hieman läpi markkinointisuunnitelmaa ja pohdimme muita toimijoita kohteessa. Onneksi meillä on mahtava näytteilleasettaja, joka ei halua rajoittaa meitä kovinkaan paljon. Mutta tästä varmasti kirjoittelemme myöhemmin lisää. Kerrankin oli rauhassa aikaa käydä lounaalla. Otimme tästä mahdollisuudesta kaiken irti ja istuimme rauhassa Stadissa kiireettömällä lounaalla. Sieltä suuntasimme palaveriin Liuskemestareiden Artun kanssa. Kävimme tarkemmin läpi suunnitelmat ja monia muitakin mahdollisuuksia, jotka vielä jäävät hautumaan. Teimme siinä sitten kaupat ensimmäisen kerroksen julkisivumateriaaleista. Mahtavaa kun saadaan niin mielettömän upea julkisivu alakertaan. Eikä varmasti yläkertakaan jätä kylmäksi. Illaksi sovimme vielä palaverin Skaalan kanssa ikkunoista ja ovista. Tämäkin neuvottelu päättyi kädenpuristuksen ja tilauksen allekirjoittamiseen.

Perjantaina olimme sopineet vain yhden neuvottelun ja onneksi saimme sen sovittua Lohjalle. Huh! Tällä kertaa vuorossa oli Alotec Oy ja viherkatto. Kävimme kokonaisuuden läpi tarkasti ja keskustelimme pitkään viherkaton tekemisestä, kasvamisesta ja hoidosta. Jälleen lyötiin kaupat samantien ja kirjoittelin tilauksen illalla rauhassa kotona.

Meillekin tulee vähän runsaampi viherkatto… tai kaksi
Kategoriat
Suunnitelmat

Prosessoi, nuku, suunnittele

Tämä on ollut viimeiset viikot melkoista vauhtia. Meillä on ollut joka viikolle useita palavereja, jotta saamme rakennuslupa-asioita vietyä eteenpäin. Tomi on hoidellut uskomattomalla vauhdilla eteenpäin kaikenmaailman tarjouspyyntöjä ja sopinut palavereja. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon tämä projekti vie työtunteja.

Tärkeimpänä asiana olisi saada rakennuslupahakemus sisälle ja sitä varten täytyy saada julkkarit, asemakaavapiirustukset, energiaselvitys, hulevesiselvitys ja selvityksen selvitykset valmiiksi. Olen itse ollut jotenkin omassa ”rakennuskuplassani”, että moni asia meinasi jäädä huomaamatta tuijottaessani pelkästään kuvia. Onneksi monet ammattilaiset ympärillämme osaavat ottaa huomioon asioita, jotka eivät olleet meille (minulle) niin selviä tai emme osanneet juuri näihin yksityiskohtiin kiinnittää huomiota.

Tulevien naapuriemme kanssa palaverissa meille selvisi mm. se että ikkunoihin piti tehdä muutoksia, koska meiltä puuttuivat makuuhuoneista tuuletusikkunat. (Me emme olleet ainoita, joiden piti tehdä muutoksia.) Me katsoimme estetiikan puolelta tätä asiaa, joten uusiksihan se meni. No ikkunoiden osalta toinen huomio oli keittiön ikkunoissa, sillä halusimme aavistuksen korkeammat keittiötasot (Tomi siis halusi) ja tämä vaikutti tietenkin keittiön ikkunan korkoon. Pieniä, mutta hyvin olennaisia seikkoja.

Kodinhoitohuoneesta meinasi tulla liian pieni, mutta tämä asia valkeni minulle vasta katsoessani The Block sarjaa, jossa kilpailijat remontoivat talot uuteen uskoon ja kyseiset talot lopulta myydään. No yhdessä jaksossa oli vuorossa kodinhoitohuoneen remontoiminen ja sen jälkeen kyselinkin omamme koosta. Niin ja se oli pieni. Tokihan tästä minulle oli jo sanottu, mutta vasta mittanauha nykyisen vuokra-asuntomme kodinhoitohuonetta vasten avasi silmäni. Meille oli tulossa liian pieni kodinhoitohuone. (Tästä oli muuten tainnut Esmeraldakin jossain kohdassa mainita.) No, eipä muu auttanut kuin myöntää… että nainen voi aina muuttaa mieltään ja kertoa tarvitsevansa vähän isomman kodinhoitohuoneen.

Pohjapiirustukset alkavat olla melko lailla työstettyinä valmiiksi, mutta julkisivu vaatii vielä meiltä päätöksen. Ajatus siitä on olemassa, mutta odotamme vielä viimeisimpiä kuvia, jotta voimme tehdä lopullisen päätöksen. Isommat linjat on jo päätetty, mutta ne pienet ratkaisevat yksityiskohdat…

Kerroimmekin jo, että syyslomalla kiertelimme keittiötoimittajia. Pieni flash back osui viime viikolle, kun kiertelimme uudelleen keittiötoimittajia. Tällä kertaa meillä oli jo vähän enemmän antaa, sillä nyt mukana oli melko valmiit pohjapiirustukset, joiden avulla pystymme nyt saamaan tarjouksia meitä kiinnostavilta keittiötoimittajilta. Vihdoin löysin mallistoista sen, mikä miellyttää minun silmääni ja sopii mielestäni tulevaan taloomme. Isoimmat linjat ovat siis selvillä ja odotan innolla, että pääsemme näkemään suunnitelmat ja hinta-arvion keittiöllemme. Viikko sitten en olisi osannut vielä sanoa, että millaisesta keittiöstä pidän ja mihin suuntaan olemme sitä viemässä, mutta nyt on jo unelma keittiöstä.

Olemme jo muutaman vuoden kierrelleet RR-messuja ja viikonloppu ei ollut poikkeus. Tällä kertaa vain tiesimme etukäteen, kenen luona kävisimme. Täytyy myöntää, että messut olivat hyvä paikka kertoa projektistamme ja samalla saimme muutamiakin potentiaalisia yhteistyökumppaneita päänäytteilleasettajan lisäksi. Tänään sähköpostiin onkin kilahtanut muutama yhteydenotto, josta on hyvä jatkaa.

Tällä hetkellä raksa-asiat pyörivät päässä samalla, kun pohdimme mm. sitä, että onko talomme takana kulkeva junaradan lakkautuspäätös saanut lainvoiman.Tämä vaikuttaa… ikkunoihin. Oliko yllätys? Tällä kertaa syynä on se, että jos rataa ei ole lakkautettu myös virallisesti niin se vaatii ikkunoiltamme isompia desibelirajoja. Jos tekisimme tätä projektia rauhassa, niin eihän se meitä haittaisi, mutta sattuneesta syystä meillä on hieman kiire. Ymmärrän oikein hyvin sen, että monelle on helpompi lähteä rakentamaan talotehtaan kanssa taloa, jolloin ei itse joudu samalla tavalla stressaamaan aikatauluista. Me kuitenkin haluamme rakentamiselle aikaa niin paljon kuin tämän projektin myötä on mahdollista.

Yhtä asiaa emme ole vielä kertoneet nimittäin sitä, että meille tulee oikeasti meidän unelmiemme talo. Joistain asioista joudumme budjetin takia luopumaan, mutta ne ovat kuitenkin pieniä asioita. Olen niin innoissani, että pääsen jossain kohdin esittelemään meidän ratkaisumme. Olen vakuuttunut, että meidän ratkaisumme ei ehkä miellytä kaikkia, mutta talo suunnitellaankin meidän unelmiemme mukaan ja ehkäpä joku toinenkin tykkää talostamme.

Kategoriat
Suunnitelmat

To do listat

Tekemistä taloprojektissa riittää vaikka muille jakaa. Tässä vaiheessa on varmaan pakko alkaa kirjaamaan joka viikko to-do listaa itselle, jotta kaikki hommat tulee hoidettua. Tässä tälle nysäviikolle vähän puuhastelua päivätyön oheen.

  1. Maanrakennusurakoitsijan kanssa käynti tontilla
  2. Palaveri mahdollisen keittiötoimittajan kanssa
  3. Puhelinpalaveri Arkkitehdin kanssa
  4. Neuvottelua mahdollisen putkimiehen kanssa
  5. Palaveri valaistussuunnittelijan kanssa
  6. Palaveri näytteilleasettajan ja asuntomessuorganisaation kanssa
  7. Budjetin laskemista
  8. Pankkitapaaminen
  9. Puhelinpalaveri rakennesuunnittelijan kanssa
  10. Puhelinpalaveri vastaavan mestarin ja rakennusporukan kanssa
  11. Neuvottelu väliovitoimittajan kanssa
  12. hermoromahdus
  13. lattiapinnotteiden kustannusvertailua
  14. huonekorttien läpikäyntiä
  15. kalustesuunnitelmien läpikäyntiä
  16. Varainsiirtoveron selvittelyä
  17. Sähkömiehen sopimuksen laadintaa
Kategoriat
Suunnitelmat

Puu, tiili, harkko, betoni vai joku muu?

Huom! Allaoleva teksti kertoo meidän pähkäilystämme ja prosessoinnistamme eri runkomateriaalien suhteen. Jokainen on joutunut / joutuu rakennusprojektin aikana tekemään asiasta omat valintansa omien lähtökohtiensa perusteella.

Meidän projektimme alkoi pari vuotta sitten ajatuksesta rakentaa talo asuntomessuille. Vaikka itse olen rakennusalalla työskennellyt jo reilun kymmenen vuotta, niin pientalojen rakentaminen ei ollut vahvinta osaamisalaani. Guuglailu, surffailu ja muu asiaan perehtyminen sai melko pian ajatukset kääntymään CLT elementteihin. Hirsirakentamisen suunnaton buumi ja todella raju lobbaus sai ajatukset puurakenteisiin, mutta kuitenkin hirsi tuntui liian ”mökkimäiseltä.” Joten hirsi oli meidän molempien mielestä out. Suuntasimme kohti ASTA messuja Tampereelle, jossa pyrimme tutustumaan mahdollisimman moneen eri rakenteeseen. Tutustuimme perinteisiin hirsivaihtoehtoihin, CLT:hen, kevytbetoniharkkoihin, valuharkkoihin yms. Hirsivaihtoehdot tosiaan hylättiin jo aiemmin, mutta ajatus vahvistui voimakkaasti messuilla. CLT taas vaikutti erittäin hyvältä materiaalilta, mutta joku siinä vähän alkoi mietityttämään. Erityisesti se, että käytettäessä massiivirakenteita olisi pitänyt hyväksyä alhaisemmat U-arvot seinärakenteille. Toinen vaihtoehto olisi ollut eristää CLT elementit ulkoapäin. Lisäeristystä mietiskellessäni en päässyt yli enkä ympäri kosteusteknisistä riskeistä joita lisäeristystä olisi tuonut tullessaan ja toisaalta puurakenteen keskinkertainen eristys ei innostanut Carunan nostaessa sähkönsiirtomaksuja. Jämerän kevytbetoniharkko taas vakuutti kosteusteknisesti huomattavasti paremmin kuin CLT, mutta ajatuksien kääntyessä kohti Carunan hellää huolenpitoa, matka jatkui jälleen eteenpäin.

Välillä pohdiskelin perinteistä puurankaista runkoa, mutta edellinen talomme kun oli Jetta talojen paketti, niin jostain syystä puutalon lämpötilojen nopeat muutokset ja äänenvaimennuksen puute, talon eläminen yms, eivät enää houkutelleet. Lisäksi mitä enemmän talon vaipassa on kädenjälkiä, sitä enemmän siinä on riskipaikkoja. Ja perinteinen puurankainen talo muövihöyrynsulkuineen on haastava toteuttaa hyvin.

Arkkitehtejä kilpailuttaessamme törmäsimme kuitenkin minulle täysin uuteen ratkaisuun nimeltä Porotherm tiiliharkko. Wienerbergin ratkaisu oli oikeastaan hyvinkin mielenkiintoinen, ja oli meillä todella pitkään ykkösvaihtoehto. Jostain syystä porothermin kohdalla jopa unohdamme Carunan hellän otteen kukkarostamme, ja keskityimme uusiutuvan energian ratkaisuihin, joilla taistelisimme rakasta sähkömonopoliamme vastaan. Tiili on materiaaliltaan hyvin perinteinen ja mahdollistaa kosteusteknisesti toimivan rakennuksen tekemisen. Joten Porotherm oli meidän ratkaisumme.

Bricks… Moore bricks

Projektin alusta asti olimme selailet pinterestiä ja meille alkoi muodostua selkeä kuva miltä halusimme talomme sisätilojen näyttävän. Vuoden ajan selailtuamme pinterest tauluja olimme todenneet, että betoniset sisäpinnat ovat se juttu, mikä eniten sytytti. Esmeraldan kanssa keskusteltuamme myös lattiapinnan alkoivat kääntyä betonipinnaksi. Ahkeran pinterestiselaamisen jälkeen alkoi meillä herätä pikkuhiljaa ajatus hylätä myös Porotherm ja suunnata katseet kohti Betonia.

Concrete ála Pinterest

Betoni, tuo 70-luvun lähiöiden valtias, Kontulan Keisari, Hervanna Herttua, Kouvostoliiton Kansleri… Betoni tuo mieleen Neuvostoarkkitehtuurin ja lähiökapakan tuoksut. Kaikesta siitä huolimatta (tai juuri sen ansiosta) aloimme lämmetä betonielementtirakentamisen estetiikkaan. Emme kuitenkaan kaivanneet 70-80 lukujen Hervannan betonikolosseja, vaan modernia betonirakentamista, jonka arvostus pientalorakentamisessa on hyvin heikkoa. Keskustelin erään todella pitkään tuntemani rakennesuunnittelijan kanssa projektistamme, ja keskustelujen perusteella vahvistui päätöksemme entisestään.

Betoniarkkitehtuuria Neuvostomalliin

Mitä etuja sitten betonissa on verrattuna muihin rakenteisiin? Ekologisuus… Huoh… tämä varmasti on yksi Betonin suurimmista riippakivistä. Betonin ja teräksen valmistuksessa aiheutuu merkittävästi enemmän CO2 päästöjä kuin puurakenteista. Mutta hyvin kivivillalla eristetty betonielementtitalo ottaa hirsi/CLT-talot käytönaikaisten päästöjen alhaisuudella kiinni ja ohittaa ne melko nopeasti. Lisäksi tutkimusten mukaan betoni sitoo elinaikanaan hiilidioksidia takaisin rakenteeseensa. CANEMURE hankkeen eräs osaprojekti tutkii juuri tätä aspektia betonirakenteen ekologisuudesta. Arvio on, että jopa puolet CO2 päästöistä sitoutuu takaisin betoniin sen elinaikana, ja kierrätyksessä.

Betonista saadaan hyvin eristettyjä ja erittäin tiiviitä taloja tehtyä. Tiiveys ja eristys tarkoittavat, että rakennus on hyvin energiatehokas. Lisäksi betoni massiivisella rakenteena varastoi lämpöä, kosteutta, tasaten kosteus ja lämpötilavaihteluita parantaen hieman energiatehokkuutta entisestään. Betonin massa toimii jo automaattisesti ääntävaimentavana rakenteena.

Betoni on pitkäikäinen materiaali, jonka kanssa ei tarvitse miettiä, kestääkö se isältä pojalle, vaan mietitään ennemminkin kuinka monen sukupolven ajan rakennusta voidaan käyttää.

Mutta kyllä betonista myös niitä negatiivisia ominaisuuksia löytyy, niin kuin kaikista muistakin materiaaleista. Ensimmäinen lienee paino. Voin jo suoralta kädeltä sanoa että meille tulee ehdottomasti messujen raskain pientalo. Tämä tarkoittaa, että paaluja tulee ja paljon. Lisäksi betonin julkisivu ei meitä hirveästi houkutellut. Vaan tulemme peittämään betonin kauttaaltaan ulkopuolelta, mutta siitä lisää myöhemmin. Betonielementti myös aiheuttaa meille tässä hetkessä melkoista härdelliä. Kaikki elementteihin tehtävät varaukset, pistorasiat, katkaisivat, putkitukset, roilotukset yms. on suunniteltava etukäteen. Tämä taas tarkoittaa, että meillä on oltava sähkösuunnittelu, lvi suunnittelu, kalustesuunnittelu, valaistussuunnittelu yms valmiina jo ennen kun alamme viemään tarkempaa elementtisuunnittelua eteenpäin. Vaikka jo syyslomalla aloimme pähkäilemään keittiövalmistajia, niin osoittautuikin, että olimme ihan oikeaan aikaan pähkäilemässä niitä asioita. Nyt on kiire saada heti tammikuussa keittiö suunniteltua, ja oikeastaan koko talon kaikki kiintokalusteet, pesutilat yms yms. Eli keväällä ei ole tekemisen puutetta kun on tehtävä päätöksiä toisen perään jatkuvalla syötöllä.

Kategoriat
Suunnitelmat

Suunnittelua joulun lähestyessä

Jaahas, olipa taas viikko. Maanantaiaamuna ennen kuutta autoon suunnaten kohti Helsinki-Vantaata ja aloittelemaan yhtä pienehköä työmaata. Pari tuntia siellä ja sitten olikin jo kiire Raaseporin palaveriin rakennesuunnittelijan, elementtitehtaan ja näytteilleasettajan kanssa. Juteltiin materiaaleista, rakenteista rakennefysiikasta, lujuuksista, akustiikasta, kustannuksista, energiaselvityksestä, sisäilmasta ja vaikka mistä. Jännää kuinka porukka oli kaikki hyvin samanhenkistä ja tulimme hyvin juttuun. Meidän suunnitelmat on kulkeneet melko kauas alkuperäisistä ajatuksista. Ensin mietittiin CLT:tä, LVL-elementtiä, Porotherm harkkoja kunnes alkoi oikea suunta pikkuhiljaa löytymään. Vaati paljon selvittelyä, lukemista, guuglailua ja tietenkin useampi Grand Designin jakso … tai oikeastaan kausi ennen kun päästiin suunnitelmissa oikeaan suuntaan. Nyt jo pitkään on ainoana vaihtoehtona ollut betoni, joten äkkiseltään arvioin, että meillä tulee selkeästi koko alueen painavin pientalo. No jossain ainakin päihitetään muut 😎. Useamman tunnin palaverin jälkeen autoon kohti kotia, jossa ehdin istua hetkeksi alas hoitamaaan muutaman työpuhelun ennen kun suunnattiin kohti kaupungintaloa tonttikaupoille. Sehän onneksi sujui minuutilleen aikataulussa, koska sitten olikin kiire jo taas kotiin heittämään tyttöjä treeneihin ja samaan aikaan oli ikkunamyyjän kanssa sovittu palaveri. Saara lähti heittämään tytöt ja mä jäin aloittelemaan ikkunamyyjän kanssa palaveria. Siinä sitten käytiin melko intensiivisesti ikkunat läpi koko talossa ja saatiin sitten tarjous saman tien. Eikä ihan umpisurkea tarjous ollutkaan. Pari muutakin tarjousta oli jo ikkunoista tullut, mutta kylläpä niissäkin on melkoista hajontaa. Onneksi tätä menoa tulee helppo päätös ikkunoiden suhteen. Heti kello kahdeksan jälkeen olikin sitten homma jo paketissa. Eikös tonttikauppoja kuulu juhlia shamppanjan kanssa? Ehkä sit joskus kun jaksaa.

Tässäkö me sit joskus hamassa tulevaisuudessa pulikoidaan?

Tiistaina vuorossa heti neljältä palaveri Lvi suunnittelijan ja lvi tuotteiden myyjän kanssa. Käytiin tuotteita läpi ja hienosäädettiin suunnitelmia. Suihkuja siirrettiin seiniltä toisille, suurennettiin vessaa, saunaa, mietittiin viemäreitä hanoja ammentta, rakenteita lattioita kattojen korkeuksia yms yms… onneksi meillä on todella ammattitaitoisia yhteistyökumppaneita joilta saa jo suunnitteluvaiheessa järjettömästi tietoa ja jotka haluavat varmistaa, että kaikki saadaan toimimaan saumattomasti yhteen. Keskiviikkona ja torstaina jälleen yritettiin hieman sulatella asioita. Perjantaina kävin työreissulla Turkkusessa, jossa yritin samalla nähdä Esmeraldan, arkkitehtimme joka muuten on aivan viimeisillään raskaana. Aikataulut menivät kuitenkin sen verran ristiin, että päädyimme pitämään puhelinpalverin minun ollessa meren rannassa katolla. Työmaalta lähdettyäni suuntasin kahteen eri firmaan jotka tekevät lattia- ja seinäpinnoituksia. Näiden osalta tulee vielä vaikea päätös, vaikka tunnepohjaisesti päätös olisi helppo. Jos taas otetaan järki mukaan päätökseen, niin päätös vaan vaikeutuu. Jotta vähän helpottuu, niin saadaan heti alkuvuodesta tarjous molemmilta, joten sitten ehkä taloudellinen puoli helpottaa päätöstä. Tai sitten ei.

Vähän ruostetta? Kyllä kiitos!

No kotimatkalla sitten ajoin vielä Linnatulen takkamyymälään juttelemaan Kimmon kanssa takoista. Esmeralda ei ihan helpolla meitä ole päästänyt tämänkään yksityiskohdan kanssa. Suunnitelmissa on n. 2,5 m leveä takka, mutta levein normaali varaava takka linnatulella on vain 1,3 m. Siinä sitten pähkäiltiin suojaetäisyyksiä ja hormin valintaa yms. Meillä kun kattorakenteen ei ole mikään perinteinen ratkaisu suomalaisessa pientalorakentamisessa, ja toisaalta isoissa hallirakennuksissa ei hormeja juuri ole, niin kattoläpiviennin suunnittelu kaikki määräykset huomioiden onkin hieman haastavaa. Mutta pikapalaveri Kimmon kanssa jälleen laittoi miettimään asioita hieman eri kannalta. Jään mielenkiinnolla odottamaan minkälaisen tarjouksen takasta saamme ja miten esimerkiksi hormin läpivienti sitten lopulta toteutetaan.

Lämpöä pimeisiin talvi-iltoihin

Joulu on tulossa, mutta ei tässä ihan vielä ehdi pelkästään sitä ajattelemaan. Tai oikeastaan eipä tässä montaa ajatusta joululle olla alkuunkaan annettu. Ehkä siihenkin pitäis alkaa orientoitumaan. Jos ei muuta, niin edes karpalot GT:ssä muistuttaa joulusta.

Hyvää joulua!