Kategoriat
Tontti

Kai ne lumet sitten on lähteneet

Corona, nimi joka on tällä hetkellä kaikkien mielessä kaiken aikaa. Se on saanut aikaan ennen näkemättömän myllerryksen kaikkien jokapäiväisessä elämässä. Kuitenkin Coronasta huolimatta meillä hommat ovat alkaneet edetä. Corona on kuitenkin muihinkin vaikuttanut jonkin verran. Palavereihin määrä on hiipunut melkoisesti, ja nekin mitä pidetään ovat siirtyneet verkkoon. Viime viikolla saatiin naapureiden kanssa sovittua maanrakennustöiden aloituspalaveri. Me siis olemme ne epäonniset, joiden tonttien täyttötyöt jäivät meidän rakennuttajien harteille. Ja koska erityisesti rivistön viimeisen tontin täytöt ovat todella haastavat, on meidän tehtävä täytöt yhdessä. Onhan toki järkevää kaikille tehdä ja tiivistää täytöt kerralla joten saadaan hyvä ja tasainen pohja, jolta aloitella paalutus ja perustukset.

Vielä oli kannot paikallaan

Tänään oli sitten vihdoin hieman aloitettu kaivaa pintamaita pois, vaikkakin taisi mennä tämä päivä suurimmalta osaltaan naapurin tontin puiden kaatamiseen. Mutta tosiasia on, että kuokka on lyöty maahan. Joko pääsee muuttamaan? Ai ei vai… hmpf…

Kategoriat
Tontti

Kuokka maahan ”Sit ku lumet lähtee”

Projektin aloituksen aikataulu on ollut meillä pitkään hyvin tarkasti, mutta täysin määrittelemättömästi: ”Sit ku lumet lähtee.” Mutta nyt näyttää siltä, että jos lunta on ollut maassa muutaman päivän koko talvessa, niin kai se sit täyttää kriteerit, eikö? No pakkohan jotain oli päättää, joten sitten mentiin lyömään homma kalenteriin. Huhtikuun alussa aloitetaan maanrakennustyöt ja viikolla 17 paalutus. Viikolla 18 anturat paikalleen ja sitten valuhommiin. Sounds good, eh? Tällä suht väljällä aikataululla sitten on pikkuhiljaa pätkitty puut ja kerätty risut (tai siis anoppi ja appiukko orjatyövoimana hoiti homman kotiin, mutta kuten asiaan kuuluu, niin pakkohan se on itse ottaa kaikki kunnia tapahtuneesta.) Enää olis pöllien roudaaminen tontilta pois, eikä tässä ole onneks kiire.

Näin se homma etenee…

Aloin sopimaan maanrakennusurakoitsijan kanssa hieman alustavasti jo rakennuksen merkkauksen ja aloituskokouksen aikataulua, kun yhtäkkiä sain kuulla että ei viitsitä odotella turhaan huhtikuun alkua, vaan viikon päästä lähdetään hommiin. Aku Ankan sanoin: ”KÄÄÄÄÄÄÄÄKS!!!!” Nyt se sitten oikeasti alkaa realisoitumaan. Ensi viikolla siis aletaan tekemään meidän laguunistamme rakennuspaikkaa! Vaikka tässä ollaan melkoista vauhtia viety asioita eteenpäin, niin nyt vasta se paniikki alkaa tuntumaan mahanpohjassa asti. Lvi ja sähkösuunnitelmat on pakko saada valmiiksi, keittiö, valaistus suunnitelmien yhteensovittaminen, perustustarvikkeiden tilaus, eristeiden tilaus aaaargghhhh…. paniiikki iskee!!!

Savu nousee päästä!
Kategoriat
Tontti

Tontti

Alunperin tälle alueelle rakentaminen houkutteli lähinnä senkin takia, että pääsemme rannan läheisyyteen ihailemaan Lohjanjärveä. Nyt varsinkin, kun puustoa on karsittu niin näkymä tontilta on ihana. Järven läheisyydessä pitää ottaa kuitenkin se huomioon, että alueella tuulee ajoittain melkoisesti. Näitä näkymiä jaksaa kuitenkin katsella pidempäänkin.

Tonttimme puiden raivaaminen sujui hienosti, vaikka helppo homma se ei ollut johtuen ”pienehköstä” ojasta, joka halkoo koko tontin tällä hetkellä. Puita ei ollut montaa, mutta niiden raivaamisessa meni jokunen tovi. Iso kiitos tästä vanhemmilleni, jotka ahkeroivat myös silloin, kun me Tomin kanssa olimme töissä. Muutama viikonloppu tähän hommaan saimme upotettua.

Nyt siis vielä puiden sekä risujen vieminen pois tontilta, niin pääsemme pikkuhiljaa maanrakennustöihin. Muutaman kerran toivoi pientä pakkasta, sillä melkoista mutavelliä tontti oli. Uudet raksavaaatteetkin pääsivät jo pesuun.

Maanrakennustyöt tehdään yhdessä naapureiden kanssa, mikä onkin järkevää. Haasteita hieman asettaa se, että aikataulumme eivät olleet ihan samat. Onneksi olemme kaikki hyvin samoilla linjoilla siitä, miten asioita viedään eteenpäin, joten näitä asioita on saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä. Voimme oikeasti todeta, että on ollut ihana tutustua jo nyt naapureihimme ja juttua riittää aina, kun näemme heidät.

Pieni puuhastelu tontilla saa ymmärtämään, että olemme oikeasti aloittaneet projektin. Toki suunnitelmat ovat edenneet, mutta nyt vihdoin alkaa konkreettisesti näkemään, että asioita alkaa tapahtumaan.

Hiidensalmen messualue näyttää vielä kovin tyhjälle, mutta uskoisin että kuhina alueella kasvaa tässä kevään mittaan. Me toivoimme, että saamme hyödynnettyä kaiken mahdollisen ajan rakentamiseen, sillä kiire meille vielä tulee. Olimme ensimmäisten joukossa tekemässä tonttikauppoja, joten paljon aikaisemmin emme olisi pystyneet edes aloittamaan. Kohti kiireistä kevättä ja maanrakennustöitä.

Kategoriat
Suunnitelmat Tontti

Lisää suunnittelua, aikataulutusta ja hyviä uutisia

Pari viikkoa taas vierähtänyt melko sumussa rentouttavan loman jälkeen. Heti loman jälkeen otettiin hetken hengähdystauko, ja keskityttiin työasioihin, ja vähän jopa meidän telinevoikkarin seuran hommiin. Pitkän linjan seura-aktiivina on haikeaa, mutta käytännön olosuhteiden pakosta jättäydyttävä seuran johtokunnasta pois tämän kauden jälkeen. Niin kun kaikki tätä blogia lukeneet varmasti ovat rivien välistä osanneet lukea, että vapaa-aika on täysin tuntematon käsite. No eihän sitä kovin pitkään nytkään riittänyt, vaan aika nopeasti alettiin jälleen selvittelemään asioita. Ensin tiistaina palaveri ilma-vesilämpöpumpuista ja lattiaviilennyksestä. Aiemmin olimme selvitelleet, että lattiaviilennys on mahdollista myös VILP:in kanssa, mutta eihän se sitten niin yksinkertaista tietenkään voi olla. Pitkin hampain jouduin myöntämään, että menee liian hankalaksi. Käytännössä olisi pitänyt asentaa lattiaan sekä lämmitysputkisto, että viilennysputkisto, jos olisi halunnut laitostoimittajan ohjauksen toimivan. Toki itse puukottamalla erkkaa-purkkaa virityksillä tuon olisi saanut toimimaan, mutta ohjaus olisi sitten pitänyt rakentaa itse. Se ei houkuttanut sitten yhtään. Loppuviikolla oli sitten vuorossa lisää talotekniikkajuttuja. Tällä kertaa aurinkopaneeleita ja sähköasioita yleensä. Pidimme erään firmani yhteistyökumppanin kanssa pikaisen puhelinpalaverin, jossa yritimme hieman kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön myös oman messuprojektimme osalta. Meillä kun on hieman erilainen katto tulossa, kuin yhdessäkään omakotitalossa tähän mennessä Suomessa on, joten aurinkopaneelien osalta on harkittava tarkkaan kenen kanssa haluamme lähteä tekemään yhteistyötä. Katsotaan minkälaiseen ehdotukseen päätyvät. Itseäni kiinnostaa melkoisesti mitä saamme aikaan. Polkaisemme myös sähkösuunnittelun käyntiin ja saimmekin viikonloppuna jo jotain alustavaa ajatusta pistorasioiden paikoista ja ulkovalaistuksesta.

Olen melkoisen projektiorientoituneessa tilassa, joten viikonloput on ollut hankala pysytellä nahoissani. Olimme onneksi soittaneet Ravaan ja tiedustelleet hieman luvan tilannetta ja sitä milloin pääsisimme jo hommiin. Ilmeisesti meidän jatkuviin kysymyksiin oltiin jo niin kyllästyneitä, että meille kerrottiin, että puiden kaataminen voidaan aloittaa vaikka heti. No mehän tartuimme sitten tuumasta toimeen ja lauantai-aamuna Saaran vanhempien kanssa tontille puuhastelemaan vesurin, kirveen ja akkuketjusahan kanssa. Puita kaatui melko nopeasti, kunnes Makitan ketjusahan akut loppuivat. No ei hätiä mitkä. Saara hyppäsi autoon ja porhalsi hakemaan työkaveriltani moottorisahaa. Hetken päästä moottorisaha alkoi laulamaan ja homma jatkui… ja jatkui …. ja jatkui… Moottorisahan ketju oli niin kesäterässä, että ainoa vielä pystyssä ollut koivu taisi loppujen lopuksi sitten katketa kitkan polttamana ennemmin kuin sahattuna. Siinä vaiheessa sitten alkoikin motivaatio moottorisahan laulattamiseen loppua melko äkkiä, ja suuntasimme kohti kotia. Saara päätyi illalla työkavereidensa kanssa Hartwall areenalle Suomi-Love konserttiin, ja minä kaverini kanssa maistelemaan Skottiviskejä.

Sunnuntai-aamuna sitten pirteänä hyvin (vähän) nukutun yön jälkeen taas tontille jatkamaan hommia. Pätkittäin puita ja kuskattiin risuja tontin reunalle. Työtä helpotti huomattavasti se, että tontin korkeuserot ovat melkoiset johtuen puretusta pistoradasta, sekä se, että ilma oli lämmennyt reilusti edellisestä päivästä. Päivän jälkeen olimme aivan puhki, sekä yltä päältä aivan mutaiset. Onneksi anoppi ja appiukko ovat tämän viikon aikana pikkuhiljaa jatkaneet siitä mihin viikonloppuna jäimme. Suurkiitos heille!! Tällä viikolla maanantai-illalle sovittu palaveri peruuntui, joten kerrankin vapaailta! Whoah! Illassa
ehtii tekemään vaikka mitä! Siis vaikka koomata sohvalla koko illan katsoen netflixiä. Eihän me sellaista eihän? Tiistaina sitten tuli vähän aktivoiduttua ja ilta meni osittain sähköposteja kirjoitellessa ja vähän taas orientoituessa projektiin. Keskiviikkona olikin vuorossa asuntomessujen rakentajailta. Saimme jälleen hieman tietoa ajankohtaisista asioista. Myös Carunan porukka kävi esittelemässä meille sähköverkon rakennusaikataulua. Meille esitettiin Lohjan Kaupungin toimesta syksyllä aikataulu, jonka mukaan olisimme voineet aloittaa rakennustyöt joulukuussa. Voitte siis kuvitella kuinka hämmästyneitä olimme kuullessamme, että sähköverkon rakentaminen ei ole vielä läheskään valmis. Ja itse asiassa näyttää, että meidän perustusvalujen aikaan suurinpiirtein alueelle olisi mahdollisesti tulossa sähköt. Niinhän se on, että, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä tapauksessa oltiin tosiaan jääty siihen puoliksi tehty kohtaan ja Carunallekin tuli hämmästyksenä, että me olemme aloittamassa jo ennen kuin he ovat valmiita. Näin sitä saadaan tyytyväisiä asiakkaita. No toivomme, kuitenkin että saamme sähköt ajoissa, ettei tarvitse alkaa vuokraamaan agrikaattia. Muuten ilta oli mukava ja oli mahtavaa jutella taas toisten kohtalotovereiden kanssa heidän projektinsa etenemisestä.

Vaikka kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä, niin saattaa se silti joskus mennäkin. Tänään saimme tiedon, että olemme saaneet rakennusluvan projektillemme. Emme mitenkään voi uskoa, että meidän lupamme oli sitten kuitenkin kaikesta huolimatta ensimmäinen asuntomessujen rakennuslupa. Lähdimme syksyllä tilanteesta, jossa saimme tontin, mutta suunnittelemamme talo ei sopinut mitenkään meille myönnettylle tontille. Kyllä me otamme täyden kunnian, eikä arkkitehdillä ole mitään osaa eikä arpaa asiaan… 🙂 Ehkä suurin kunnia kuitenkin asiasta kuuluu Arkkitehdillemme Esmeraldalle, joka joululoman aikana ehti synnyttää toisen lapsensa, samalla vieden meidän projektia lupaprosessissa eteenpäin. Niin siis bäck to bisness. Lähdimme syksyllä nollasta liikkeelle ja saimme suunnitelmat kasaan pitäen tiukasti kiinni aikaisemmasta aloitusaikataulusta. Stressi on ollut välillä melkoinen, eikä se taida ihan vielä helpottaa. Vaikka menimme luvan saamisessa viime metreillä muiden ohi, taitaa monella olla suunnitelmat kuitenkin pidemmällä kuin meillä.