Kategoriat
Suunnitelmat

Puu, tiili, harkko, betoni vai joku muu?

Huom! Allaoleva teksti kertoo meidän pähkäilystämme ja prosessoinnistamme eri runkomateriaalien suhteen. Jokainen on joutunut / joutuu rakennusprojektin aikana tekemään asiasta omat valintansa omien lähtökohtiensa perusteella.

Meidän projektimme alkoi pari vuotta sitten ajatuksesta rakentaa talo asuntomessuille. Vaikka itse olen rakennusalalla työskennellyt jo reilun kymmenen vuotta, niin pientalojen rakentaminen ei ollut vahvinta osaamisalaani. Guuglailu, surffailu ja muu asiaan perehtyminen sai melko pian ajatukset kääntymään CLT elementteihin. Hirsirakentamisen suunnaton buumi ja todella raju lobbaus sai ajatukset puurakenteisiin, mutta kuitenkin hirsi tuntui liian ”mökkimäiseltä.” Joten hirsi oli meidän molempien mielestä out. Suuntasimme kohti ASTA messuja Tampereelle, jossa pyrimme tutustumaan mahdollisimman moneen eri rakenteeseen. Tutustuimme perinteisiin hirsivaihtoehtoihin, CLT:hen, kevytbetoniharkkoihin, valuharkkoihin yms. Hirsivaihtoehdot tosiaan hylättiin jo aiemmin, mutta ajatus vahvistui voimakkaasti messuilla. CLT taas vaikutti erittäin hyvältä materiaalilta, mutta joku siinä vähän alkoi mietityttämään. Erityisesti se, että käytettäessä massiivirakenteita olisi pitänyt hyväksyä alhaisemmat U-arvot seinärakenteille. Toinen vaihtoehto olisi ollut eristää CLT elementit ulkoapäin. Lisäeristystä mietiskellessäni en päässyt yli enkä ympäri kosteusteknisistä riskeistä joita lisäeristystä olisi tuonut tullessaan ja toisaalta puurakenteen keskinkertainen eristys ei innostanut Carunan nostaessa sähkönsiirtomaksuja. Jämerän kevytbetoniharkko taas vakuutti kosteusteknisesti huomattavasti paremmin kuin CLT, mutta ajatuksien kääntyessä kohti Carunan hellää huolenpitoa, matka jatkui jälleen eteenpäin.

Välillä pohdiskelin perinteistä puurankaista runkoa, mutta edellinen talomme kun oli Jetta talojen paketti, niin jostain syystä puutalon lämpötilojen nopeat muutokset ja äänenvaimennuksen puute, talon eläminen yms, eivät enää houkutelleet. Lisäksi mitä enemmän talon vaipassa on kädenjälkiä, sitä enemmän siinä on riskipaikkoja. Ja perinteinen puurankainen talo muövihöyrynsulkuineen on haastava toteuttaa hyvin.

Arkkitehtejä kilpailuttaessamme törmäsimme kuitenkin minulle täysin uuteen ratkaisuun nimeltä Porotherm tiiliharkko. Wienerbergin ratkaisu oli oikeastaan hyvinkin mielenkiintoinen, ja oli meillä todella pitkään ykkösvaihtoehto. Jostain syystä porothermin kohdalla jopa unohdamme Carunan hellän otteen kukkarostamme, ja keskityimme uusiutuvan energian ratkaisuihin, joilla taistelisimme rakasta sähkömonopoliamme vastaan. Tiili on materiaaliltaan hyvin perinteinen ja mahdollistaa kosteusteknisesti toimivan rakennuksen tekemisen. Joten Porotherm oli meidän ratkaisumme.

Bricks… Moore bricks

Projektin alusta asti olimme selailet pinterestiä ja meille alkoi muodostua selkeä kuva miltä halusimme talomme sisätilojen näyttävän. Vuoden ajan selailtuamme pinterest tauluja olimme todenneet, että betoniset sisäpinnat ovat se juttu, mikä eniten sytytti. Esmeraldan kanssa keskusteltuamme myös lattiapinnan alkoivat kääntyä betonipinnaksi. Ahkeran pinterestiselaamisen jälkeen alkoi meillä herätä pikkuhiljaa ajatus hylätä myös Porotherm ja suunnata katseet kohti Betonia.

Concrete ála Pinterest

Betoni, tuo 70-luvun lähiöiden valtias, Kontulan Keisari, Hervanna Herttua, Kouvostoliiton Kansleri… Betoni tuo mieleen Neuvostoarkkitehtuurin ja lähiökapakan tuoksut. Kaikesta siitä huolimatta (tai juuri sen ansiosta) aloimme lämmetä betonielementtirakentamisen estetiikkaan. Emme kuitenkaan kaivanneet 70-80 lukujen Hervannan betonikolosseja, vaan modernia betonirakentamista, jonka arvostus pientalorakentamisessa on hyvin heikkoa. Keskustelin erään todella pitkään tuntemani rakennesuunnittelijan kanssa projektistamme, ja keskustelujen perusteella vahvistui päätöksemme entisestään.

Betoniarkkitehtuuria Neuvostomalliin

Mitä etuja sitten betonissa on verrattuna muihin rakenteisiin? Ekologisuus… Huoh… tämä varmasti on yksi Betonin suurimmista riippakivistä. Betonin ja teräksen valmistuksessa aiheutuu merkittävästi enemmän CO2 päästöjä kuin puurakenteista. Mutta hyvin kivivillalla eristetty betonielementtitalo ottaa hirsi/CLT-talot käytönaikaisten päästöjen alhaisuudella kiinni ja ohittaa ne melko nopeasti. Lisäksi tutkimusten mukaan betoni sitoo elinaikanaan hiilidioksidia takaisin rakenteeseensa. CANEMURE hankkeen eräs osaprojekti tutkii juuri tätä aspektia betonirakenteen ekologisuudesta. Arvio on, että jopa puolet CO2 päästöistä sitoutuu takaisin betoniin sen elinaikana, ja kierrätyksessä.

Betonista saadaan hyvin eristettyjä ja erittäin tiiviitä taloja tehtyä. Tiiveys ja eristys tarkoittavat, että rakennus on hyvin energiatehokas. Lisäksi betoni massiivisella rakenteena varastoi lämpöä, kosteutta, tasaten kosteus ja lämpötilavaihteluita parantaen hieman energiatehokkuutta entisestään. Betonin massa toimii jo automaattisesti ääntävaimentavana rakenteena.

Betoni on pitkäikäinen materiaali, jonka kanssa ei tarvitse miettiä, kestääkö se isältä pojalle, vaan mietitään ennemminkin kuinka monen sukupolven ajan rakennusta voidaan käyttää.

Mutta kyllä betonista myös niitä negatiivisia ominaisuuksia löytyy, niin kuin kaikista muistakin materiaaleista. Ensimmäinen lienee paino. Voin jo suoralta kädeltä sanoa että meille tulee ehdottomasti messujen raskain pientalo. Tämä tarkoittaa, että paaluja tulee ja paljon. Lisäksi betonin julkisivu ei meitä hirveästi houkutellut. Vaan tulemme peittämään betonin kauttaaltaan ulkopuolelta, mutta siitä lisää myöhemmin. Betonielementti myös aiheuttaa meille tässä hetkessä melkoista härdelliä. Kaikki elementteihin tehtävät varaukset, pistorasiat, katkaisivat, putkitukset, roilotukset yms. on suunniteltava etukäteen. Tämä taas tarkoittaa, että meillä on oltava sähkösuunnittelu, lvi suunnittelu, kalustesuunnittelu, valaistussuunnittelu yms valmiina jo ennen kun alamme viemään tarkempaa elementtisuunnittelua eteenpäin. Vaikka jo syyslomalla aloimme pähkäilemään keittiövalmistajia, niin osoittautuikin, että olimme ihan oikeaan aikaan pähkäilemässä niitä asioita. Nyt on kiire saada heti tammikuussa keittiö suunniteltua, ja oikeastaan koko talon kaikki kiintokalusteet, pesutilat yms yms. Eli keväällä ei ole tekemisen puutetta kun on tehtävä päätöksiä toisen perään jatkuvalla syötöllä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *