Kategoriat
Uncategorized

Voihan korona!

Mitä kaikkea tämä Paavolan tammi on ehtinyt näkemään?

Tuskin kukaan olisi voinut kuvitellakaan, mitä kaikkea tulee maailmalla tapahtumaan muutamassa kuukaudessa. Koronan seurauksena kaikkien elämät ovat muuttuneet tavalla, jota emme olisi voineet uskoa. Tämä vaatii monelta sopeutumista toisenlaiseen elämään. Meilläkin lähes koko perhe tekee työnsä ja käy koulunsa nyt kotoa käsin.

Paljon on ollut kiireitä ja toki eteen on tullut yllättäviä tilanteita, joita ollaan selvitelty vauhdilla. Ensinnäkin palavereiden pitäminen on muuttunut koronan myötä pitkälti etäyhteyksien varaan. Lisäksi Uudenmaan sulkeminen on aiheuttanut sen, että emme ihan helpolla pääse Esmeraldaakaan tapaamaan. Onneksi sentään tonttimme on myös Uudellamaalla meidän kanssamme, joten siellä pääsemme käymään.

Maanrakennustyöt on aloitettu meidän tontillamme sekä meidän naapureidemme tontilla. On ollut hyvä, että työt tehdään samanaikaisesti. Toki ylläreitä on tullut matkan varrella.

Ensimmäiset yllätykset löytyivät naapurin tontilta, josta löytyi betoniputki, josta tuli vettä runsaasti tonteille. Tätä selviteltiin ja putki tulpattiin (en tiedä vain mistä), mutta vettä tuli silti putkesta. Kurja puoli oli se, että vettä tuli niin paljon, että se hidasti maanrakennustöitä. Vettä piti siis pumpata samalla pois tonteilta. No, tuntui ettei meidän tontilla tapahtunut mitään.

Naapurin tontilla maanrakennustyöt jatkuivat ja vesi siirtyikin sitten enemmän meidän tonttimme ongelmaksi. Arvatenkin vesi liikkuu maakerrosten väliltä meidän tontillemme ja siirtyy, kun naapurin tontti täytetään. Mistä vesi oikein tulee? Onko meillä tai naapureillamme lähde? Onko kaupungin joku runkovesiputki rikki ja siitä tulee meidän tontillemme vettä? No tämä asia olisi kiva saada selville.

Meidän tontillamme oli siis pätkä rataa, joka otettiin pois. Kaupunki hoiti pois ylimääräiset rakennelmat siis ratapohjan tai siis niin luulimme. No, sieltäpä löytyi edelleen ratapohjaan kuuluvia kiviä sekä tolppia. Kivet sinänsä ihan hyviä paitsi, jos haluaa laittaa paaluja talonsa alle. Kivet oli siis kaivettava ja siirrettävä pois. Mistään ihan pienistä kivistä ei ollut kyse.

Siis tontillamme on ollut kunnon muta-allas. Asiaa pohdittuani kysyin varovasti Tomilta, mitä mieltä hän on kaivosta. Sitä emme olleet edes pohtineet aikaisemmin. Tomin vastaus oli hyvin selkeä ei. Jos me naiset tarvitsemme aikaa pohtia, niin kyllä miehetkin. Seuraavana päivänä maanrakennusurakoitsija soitti ja kysyi mielipidettä…kaivosta. Oli siis aika tehdä nopeita selvityksiä siitä, saako kaivoa rakentaa, kun se ei ollut suunnitelmissamme. Näillä näkymin meille tulee siis kaivo. Hyviä ideoita kaivon maisemoinnin suhteen? Mitä muuta pitäisi ottaa huomioon?

Hieman huolestuttaa se, että alue on muuttunut nyt vihdoin enemmän työmaaksi, mutta ihmiset tulevat paikalle ihmettelemään rakennustöitä jopa pienien lasten kanssa pyöräillen. Pieni pyyntö siis ymmärrettävästi uteliaille ihmisille: kiertäkää työmaa kauempaa, sillä messuille saa tulla ihan luvalla katselemaan ja ihmettelemään. Toki on mukavampi oikaista hyvää asfalttia pitkin, mutta ihan varmasti löytyy turvallisempiakin reittejä. Tällä hetkellä alueella kulkee monia työkoneita ja toivomme kaikkien turvallisuuden takia, että alue aidattaisiin kokonaisuudessaan pikaisesti. Tämän takia meidän tontillemme piti laittaa jo varoituskyltit.

Ensi viikolla olisi vuorossa aloituskokous ja suunnitelmien viemistä eteenpäin. Onneksi pääsiäinen toi kauan kaivatun hengähdystauon, sillä ensi viikolla vauhti jälleen kiihtyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *